Liikunnan iloja!

Tällä viikolla ollaan päästy vihdoin liikunnan makuun ja aloitettiin veljen kanssa uusi ruokavalio. Tosiaan, minun ja elukoiden lisäksi saman katon alla asuu pari vuotta nuorempi pikkuveljeni. On ihan mahtavaa, kun asuu sellaisen henkilön kanssa, joka on opetettu samallalailla ruokiin kuin minutkin. Meidän perheessä on aina syöty vihanneksia ja muutenkin terveellistä kotiruokaa. Joka päivä on pitänyt yhdessä koko perhe istua alas, jutella päivän kuulumiset ja syödä. Nyt tämä on jatkunut meillä.

Ihan kokemuksesta voin kertoa, että on raskasta asua sellaisen henkilön kanssa, joka on nirso, ei tykkää jostain tai muuten vain on liian tarkka ruuan suhteen. Olen asunut parinkin miehen kanssa, jotka eivät esimerkiksi voineet sietää vihanneksia. Kerran tapailin miestä, joka halusi syödä aina ulkona. Onneksi tarjosi sentään joka kerta, mutta ei siinä paljon linjat kurissa pysynyt.:D

Ruokavalioon kuuluu ihan perus kotiruokaa. Ei mitään hienostelua ja ruokaa tarjotaan 5-6 kertaa päivässä. Ruoka ei ehkä ole sitä parhainta "fitnestä", mutta ainakin olen ihan täynnä koko ajan. Hetken jo epäilinkin ruokavaliota: "Voiko olla mahdollista, että tällä tavalla jotain tapahtuu?" Tapahtuuhan sitä. Alku viikosta lähtien 0,5kg poissa.

Voitte kuvitella, että viikonlopun ahmimisen jälkeen paino nousi taas hieman nesteistä. Ei tietenkään alkupainoon, luojan kiitos, mutta hieman kuitenkin. Se on itse asiassa ihan ok paino minulle. Luulen lihasten kehittymisen jälkeen painoni olevankin 65kg paikkeilla.

Eilen alkoi treenaaminen ryhmäliikuntatunnilla. Kunnon alkulämppä sai kyllä hien virtaamaan ja sitten jatkoin 8kg tangolla ja 4kg käsipainoilla. Oli kyllä niin mahtavaa olla pitkästä aikaa mukana! Hyvä musiikki, tsemppi ja mahtava fiilis. Eipä siinä muuta tartteta. Vatsalihasliikkeet teki älyttömän tiukkaa, mutta ainaki tuntuu jossain.

Tänään aamusta salille ja jalkapäivä. Hieman haparointia painojen valitsemisessa ekan kerran takia, mutta kylläpä ne sieltä löyty. Treenin jälkeen ei meinannut päästä kellarissa sijaitsevaan pukuhuoneeseen ja työpäivä oli aikasen tuskaa, kun hyllyjä olisi pitänyt täyttää. Ei meinannut päästä lattianrajasta enää ylös.:D Selän kanssa oli ennen joulua ongelmia ja ihan vähän on merkkejä taas siihen. En tajua mitä muka revin salilla ja ryhmiksillä väärin, ko se ei meinaa kestää.

Nyt oon huomannu, että mun elämä on aikasen yksitoikkoista. Siihen sisältyy pelkästään töitä, treeniä ja ruuan tekemistä. On muuten tosi, että ruuan tekemiseen menee älyttömästi aikaa, mutta onhan se sen arvoista. Toisaalta, en ole hirveästi kavereita täältä löytänytkään, joten mitä muuta tekemistä mulla edes olisi.xD

Yritin kerrankin skarpata ja laittaa kuvia, mutta osa niistä on todella sumeita. Tiputin puhelimeni eilen lumihankeen ja kameranlinssin sisään pääsi kosteutta, joten se on vähän huurussa koko ajan. Toivottavasti se kuivaa pian!

-Epsa