Ruoka naisen tiellä pitää!

Salilla käymisestä on alkanut tulemaan mulle taas se the juttu. Nautin ihan sikana niistä treeneistä mitä teen ja jalkapäivästä on tullut mun ehdoton suosikki. Painoja oon saanu nostettua varsinkin hausi-vatsa-selkä-treenissä. Se oli aika mahtavaa, koska tein tosi pienillä painoilla sen treenin ekalla kerralla ja nyt toisella, melkein jokaista painoa sai nostaa vähän lisää. Tuntuu siistiltä.

Jumpat on tältä viikolta peruttu juuri niiltä päiviltä, kun olisin sinne päässyt. Tiistain jumppiin olin menossa, mutta viime hetkellä teinkin aika radikaalin muutoksen suunnitelmiin ja lähdin Lahteen treffeille. Enpä olekkaan aikoihin lähtenyt niin extemporeesti ja matkustanut vähän kauemmas. Oli ainakin kivaa ja kotiin palasin aika myöhään. Oli vaikea nousta sängystä aamulla.

Yksi asia on ylitse muiden, mihin mun mielestä pitää tälläisessä elämäntapa muutoksessa panostaa suunnattomasti ja se on ruoka. Mua ei oikeastaan haittaa hirveesti, jos mulla jää jumppia väliin, sillä tiedän tehneeni jo paljon itseni eteen, kun noudata ruokavaliotani. Uskon liikunnan lisäämisen auttavan tottakai saamaan tuloksia nopeammin, mutta pärjäisin aivan hyvin pelkällä ruokavaliollakin ja olisin itseeni tyytyväinen.

Mikä vaatii ehkä eniten on se, että täytyy pystyä kokeilemaan uusia juttuja. Tänä maanantaina meillä oli lounaaksi punakaali-raejuustosalaatti. Tehdessäni salaattia ajattelin, ettei tästä voi todellakaan tulla mitään hyvää. Töissä kuitenkin syödessäni olin todella positiivisesti yllättynyt. Se oli oikeasti hyvää!

Punakaali-raejuustosalaatti

noin 250g punakaalia
100 g raejuustoa
½ purkki ananasmurskaa
1 pieni suolakurkku

Toinen asia, mitä vaaditaan ruokavalion suhteen on aika. Mulla menee ainakin tosi paljon aikaa valmistaa ruokia joka päivälle. Tähteitä ei yleensä jätetä, joten joka päivä syödään aina eri ruokaa. Kaksi eri ruokaa. Valmistan joka päivä kahta ateriaa kerrallaan. Sen päivän päivällistä ja seuraavan päivän lounasta. Joskus jos treenit alkaa melkein töiden jälkeen, teen vielä seuraavan päivän päivällisenkin valmiiksi, jotta kerkeän syödä sen ennen treenejen alkamista.

Kolmas tärkeä asia on itsehillintä. Kaupasta en osta ikinä mitään turhaa kotiin. Kävelen laput silmillä ja tuijotan kauppalistaa, jonka olen kirjoittanut kotona. Heräteostoksia ei suvaita. Kaappiin ei oteta herkkuja odottamaan viikonloppua, sillä tyhmäkinhän sen tietää, ettei ne sielä tule sinne asti säilymään. Ne huutaa sun nimeä niin kauan siellä, että sä retkahdat. Työpaikan kahvihuoneet on myös kirottava alimpaan helvettiin. Arvatkaa kuka veti tänään runebergintortun ja lakritsiveneitä, joita työkaveri oli tuonut Norjan matkaltaan tuliaisiksi. Hanki kaappiin tosi tummaa suklaata! Tulee hyvä mieli, kun sai sitä kaipaamaansa namia ja se vie makean nälän pienelläkin määrällä. Aaltoja tummalle suklaalle!

Mä katoin tänään muutaman pätkän mun 2014 vuonna tehdystä videopäiväkirjasta, jota pidin aloitettuani elämäni ensimmäisen ruokavalion ja pieni muotoisen kotona treenaamisen. Haluan lisätä tähän parilta päivältä pätkää, miltä näyttää, kun herkkujen syöminen oikeasti harmittaa. Tänään oli niin samanlainen tunne ja pystyi samaistumaan tuohon muutaman vuotta nuorempaan Epsaan.

Kännykkä saapui vihdoin huollosta ja on kuin uusi. Huomasin tänään, että mun keho on täynnä vanhoja mustelmia. Joko oon rieuhunu viikonloppuna baarissa tai sitten telon itteeni salilla. Mene ja tiedä.:D

-Epsa

Selätetty

Treeni alkaa sujumaan nyt paremmin, kun lihakset alkaa heräilemään pitkän tauon jälkeen. Käsipäivä oli taas rankka, mutta sarjat tuli pääsääntöisesti tehtyä alusta loppuun. Selvää edistystä siis. Odotan ihan hulluna, että millon uskaltaa lisätä painoja. Miksi mä sitten olin treenitauolla?

Kahden viikon ruokavalio on nyt finaalissa ja tulokset on todella hyviä. Palataan siihen aiheeseen ensi viikolla, kun otetaan katsaus tavoitteen saavuttamisesta. Aika aloittaa uusilla ohjeilla!

Ennen joulua treenit alkoivat ottamaan niin lujasti selän päälle, että oli pakko pitää melkein kuukausi taukoa. Pumpissa pääsäntöiset liikkeet ovat muunnoksia maastavedoista ja niitä tulee myös tehtyä jonkun verran salilla vielä isoimmilla painoilla. Olen kyllä katsonut peilin avulla, että liikkeen pitäisi pysyä puhtaana, selkä hyvässä asennossa ja katsoimme jumppavetäjänkin kanssa liikkeen minulle sopivaksi tunneilla.

Ensimmäiset oireet taisivat olla syyslomien aikaan. Silloin oli viikko jumpastakin vapaata ja päätin hieman kipeytynyttä selkääni venytellä. Kun venytin selkääni taaksepäin se kipeytyi entisestään. Varpaihin pystyi kurkoittautumaan täysin ilman kipuja ja sivuille pystyi taivutella miten halusi, mutta pienikin liike taaksepäin sai aikaan vihlovan kivun. Kipu paheni päivä päivältä ja yöt alkoivat olla tuskaisia. Todella pehmeä sänkyni sai kaikki asennot maatessa tuntumaan pahalta. Nukkumisesta ei tullut mitään.

Kaksi viikkoa olin harrastamatta liikuntaa ja kipu hälveni melkein kokonaan pois. Palasin ryhmäliikuntatunneille, mutta salilla ei tullut käytyä. Selkäkipu oli mietona edelleen läsnä päivittäin. Joulukuun puolivälissä oli viimeisiä ryhmäliikuntatunteja ja kävin jopa salilla. Ohjelmaan kuului maastavetoja ja ne menivät hyvin. Kipuja ei tullut ja oli hyvä olo. Olin ollut erityisen tarkka asennon ja liikkeen puhtauden kanssa.

Seuraavana päivänä selkä oli hieman kipeämpi. Asiaa ei auttanut lainkaan se, että luonani asuvat eläinsuojelun kissanpennut olivat pissineet ulkokenkien päälle (kenkähamstraajan sydäntä särki heittää neljät kengät roskiin) ja pitihän lattia pestä kaikilla mahdollisilla myrkyillä. Maassa konttaaminen, kykkiminen ja hinkkaaminen ei oikein tehnyt selälle mitään nannaa.

Seuraava yö oli täysi helvetti. Kaikki asennot sattuivat. Unta ei tullut kuin muutaman minuutin pätkissä. Kello näytti viittä aamuyöllä, kun vihdoin nousin ja päätin lähteä päivystykseen. Hengittäminen sattui, käveleminen sattui ja ressasi. Ei ollut aikaisemmin ollut asiaa yöllä päivystykseen, joten ensin piti googlailla missä se täällä on. Autossa istuminen sattui. Navigaattori ei meinnanut toimia ja pääsi itkua sen takia.

Hengittäminen kävi raskaaksi. Odotushuoneessa pystyi istumaan etukumarassa. Sairaanhoitajan pakeille pääsin ensimmäisenä ja selitin tilanteen. Tunsin, että selän lihakset oli pelkkää tönkkiä, eivätkä rentoutuneet ollenkaan. Odotus oli pitkä. Alkoi väsyttää ja kyyryssä istuminen alkoi tympiä. Kävin pitkäkseni koville tuoleille ja kipua tuntui yllättävän vähän. Lääkärille päästyäni, todettiin kummatkin, että kyse on nyt vain lihaksista. Ei epäilty mitään vaurioita.

Sairaanhoitaja antoi minulle särkylääkettä. Toiseen persposkeen tökkästiin Voltaren ja toiseen lihasrentouttaja. Voi luoja miten paljon rentouttajan laittaminen sattui! Siinä unohtui selkäkipu. Jäin tarkkailtavaksi muutamaksi tunniksi. Nukuin sairaalan käytävällä olevassa sängyssä ja lihakset rentoutuivat vihdoin. Kipu ei juurikaan kadonnut. 10 aikaan pääsin vihdoin pois. Viikon päästä kävin hierojalla, eikä se oikeastaan löytänyt sen kummepia jumeja juuri selästä vaan ennemminkin reisistä, pakaroista ja hartioista. Laseria annettiin kuitenkin selkään helpotukseksi.

Nyt olen ostanut Selättimen. Uusi tapani on katsoa Uudestä Päivästä yksi jakso ja käyttää Selätintä sen aikaa. Ainakin musta tuntuu, että se noin 30 minuutin rullailu auttaa. Jotenki se kiertoliike tuntuu ihan sika hyvältä selälle ja vahvistaa toivon mukaan selän lihaksia entisestään. Ainakaan nyt ei ole maastavetojen jäljiltä tullut selkä kipeksi. Toivotaan, että vihdoin on löytynyt jotain apua. En ois ehkä kestänyt sitä, että selkä ei jostain syystä kestä yhtään mitään.

-Epsa

1000kiloa VS 65kiloa

Voi sentään minkälainen viikon aloitus. Heti on pakko myöntää, että tiistai aamun ja tämän illan treenit jäi kokonaan välistä surkeiden yhteen sattumien takia. Ruokavalion kanssa sentään menee hyvin!

Tiistai aamuna oli tarkoitus lähteä salille huhkimaan. Olin pyytänyt kissanpennulle rokotus- ja sirutusajan mahdollisimman aikaiseen aamuun, jotta kerkeän suunnitelmani toteuttaa. Käytin koiria samalla aamupissillä, joten ne tulivat autoon mukaan. Eläinlääkäri sijaitsee ehkä 400 metrin päässä meiltä, jos autotietä mennään. Kävellen pääsee suorempaa reittiä.

Alkoi heti huonosti eläinlääkärissä, kun ajat olivat puoli tuntia myöhässä, mutta ei hätiä! Mulla oli aamusta silti rutkasti aikaa töihin menoon, joten sali tulisi onnistumaan siitä huolimatta. Suunnitelmissa oli viedä elukat kottiin ja suunnata samantien matkaan. Jumppavaattetkin oli valmiiksi päällä ajan säästämiseksi.

Kun kissanpentu oli käyttäytynyt oikein mallikkaasti eläinlääkärissä, alkoi matka kohti kotia. Jo ihan ensimmäisessä ylämäessä auto alko hytkymään oudosti. Olin jo pakittamassa takaisin parkkipaikalle, mutta päätin yrittää vielä uudestaan. Auto lähti kipuamaan hyvin mäkeä ylös ja päästiin vilkkaammalle tielle asti. Kun vaihdoin vaihdetta isompaan, alkoi nytkyminen uudestaan ja siihen tyssäs matka.

Muutama ärräpää pääsi, sillä olin jonnin aikaa ajanut bensavalo päällä. Oli töiden ja jumppien jälkeen aina laiskottanut niin paljon, etten jaksanut lähteä kiertämään pitempää matkaa kotiin ja tankin kautta. Suunnitelmissa oli just tänä aamuna käydä sielä tankillaki. Se oli tässä vaiheessa sitten myöhästä.

Ei muutako hätävilkut päälle, vaihde päälle ja ulos autosta. Ei siinä auttanu muu keskellä vilkasta katua, kuin lähtiä työntämään sitä kotteroa seuraavaa risteystä kohti. Risteykseen olisin muutenkin kääntynyt, joten tavoitteena oli 100 metrin työntöurakka.

Siinä me oltiin. Twingo ja minä. 1000 kiloa vastaan minun voimat. Pakkanen ja lumi vaikeuttamassa matkaa. Persposkia alko heti palella, kun kylmä tuuli puski ohuiden jumppatrikoiden läpi. Kiitin itseäni siitä, etten ollut valinnut lyhyitä housuja.

Toisella kädellä tartuin rattiin ja toisella kuskin oveen, jota pidin auki. Työnsin ja ohjasin. Viidestoista auto ajaa ohitseni. Ketään ei kiinnosta perse pitkällä puurtava nuori neitonen pakkasessa ilman pipua. Pito pysyy hyvin jaloissa, auto tuntuu kevyeltä aina niin kauan, kun pysyy mahdollisimman kaukana tienreunasta. Sielä on enemmän lunta ja työntäminen vaikeutuu. Bussipysäkki häämöttää puolessa välissä matkaa. Siihen on hyvä parkkeerata hetkeksi ja levähtää. On niin raskasta.

Kuuluu tuuttauksen ääniä. En edes jaksa kääntyä katsomaan. Ohitseni ajaa bussi ja kaahaa suoraan edestäni pysäkille. Tuuttauksen oli kai tarkoitus olla varoitus siitä, että pysäkki on hänen paikkansa, ei minun. Joudun vetämään autoni vauhtia vastaan, jotta saan sen pysähtymään. Bussi noukkii kyytiläiset mukaan ja painelee matkoihinsa. Melkein tekee mieli nostaa keskisormi pystyyn.

Vitut siitä! Vitut mistään levähdyksistä! Jatkan työntämistä. Puolet vielä jäljellä. Kahdeskymmenesviides auto ajaa ohitseni. En katsele ympärilleni, en välitä siitä ettei muut välitä. Ei kiinnosta enää yrittää olla mahdollisimman reunassa. Nyt loppu minunkin muiden ajattelu, kun ei muutkaan ajattele auttaa minua.

Olen juuri kääntymässä risteykseen kun ohitseni ajaa noin kolmaskymmenes auto. Hän ajaa vähän matkan päähän eteeni ja autosta nousee vihdoin se komea, nuori, pelastava prinssini. Ulkomaalaistaustainen nuori mies juoksee ja huutaa: Minä tulen auttamaan!

Hän pinkoo samantien auton taakse ja työntää vauhtia. Risteykseen tulee pakettiautossa vanhempi mies. Hän tarjoaa myös apua. Kiitän heitä.

Yhteistuumin otamme nuorelta prinssiltäni köyden ja päätämme hinata pakettiautolla minut kotiin. Matkaa on jäljellä iso ylämäki, noin 200 metriä ja ollaan perillä. Sinne me huristellaan jonossa. Parkkipaikalla kiitän vuolaasti nuorta miestä avusta. Hän oli ensimmäinen jolta liikeni aikaa minun auttamiseen. Vanhemman miehen kanssa työnnämme autoni vielä parkkiruutuun ja kätellen kiitän häntä.

Ei tullu lähdettyä salille enää sen jälkeen. Meni kyllä salitreenistä. Auto ei toiminut seuraavanakaan päivänä ja jouduin menemään bussilla töihin. Melkein teki mieli kysyä bussikuskilta, sattuiko hän olemaan eilenkin vuorossa ja eikö tosiaan tuntunut pistoa sydämessä, kun näki minut työntämässä yksin autoa. En siis päässyt tämän illan hiittiinkään, koska jumppapaikka on melkein 10 kilometrin päässä.

Veli korjasi auton. Nyt toimii sekin pirulainen. Huomenna salille hauis-selkä-vatsa-päivää viettämään! Selätin kotiutui tänään. Jos se vaikka alkaisi auttamaan noissa selkävaivoissa.

-Epsa

Kaikki konneet vastustaa minua! Uuden kännykän korjaustyöt viivästyy varaosan odottelun takia, vanhan kännykän muisti on nyt jo täynnä, joten en pysty katsomaan kuvia, järkkäri on edelleen toimimaton ja nyt kun olin lisäämässä kuvia, ei ulkoinen muistikaan toimi! Ei kuvia siis...

Se mikä ei tapa, niin sattuu vitusti.

Mä olen niiiiiiiiin kipee!:D Hyvällä tavalla.

Lauantaina suuntasin aamusta salille, joka oli yllättävän täynnä siihen aikaan. Uuden saliohjelman takia oli kyllä taaskin sellasta haparointia. "Miten tää liike tehhään? Mihin mää meen? Paljoko mä jaksan vetää? En mä löydä mistään tällästä laitetta." Siis aika hukassa.

Painoja tuli selvästi laitettua aivan liikaa. Joitain jouduin vähentämään, mut sit taas toisaalta, jos viimeiset toistot alkaa oleen oikeesti niin väkisin punnerrettuja, niin sehän on vaan merkki, että kaikkensa on antanut. Muutamissa liikkeissä oli pakko jopa jättää sarjaa vähän kesken, koska ne kädet ei vaan enää noussut. Oli siis käsipäivä.

Kun menin salilla suihkuun ja aloin pestä hiuksia, ei siitä meinannutkaan tulla yhtään mitään. Kun yritit vaahdottaa shampoota ja nostit kädet ylös, tuntui kuin olisi nostellut 30 kilon painoja. Aivan järkky! Eipä ole koskaan ennen tullut sitä noin pahana koettua.:D

Tänään vedettiin sitten ryhmäliikuntatunnilla pumppia ja toinen tunti perään lavista. Pumpissa jouduin vähentämään painot normaalista puoleen, koska ei vain kyennyt ja nekin vähät painot tekivät tiukkaa. Täysillä on siis kaikesta huolimatta vedetty ja olin kyllä ihan piipussa sen jälkeen. Lavis oli hauska yllättäjä. Siinä on yhdistetty tanssiliikkeitä liikuntaan ja niin me vaan vedettiin humppaa ja tangoa sielä.

Ruokavaliosta täytyy mainita sen verran, että mä oon niin tyytyväinen! On saanu luvan kanssa syödä pari palaa suklaata ohjeen mukaan ja viikonloppuna sai 12cl punaviiniä ruuan kanssa. Tää on sellanen meininki, että saat vähän herkutella tietyissä rajoissa ja silloin ei myöskään tule mitään mielitekoja. Olen pysynyt ruokavaliossa hyvin. Ehkä olen ottanut yhden kalkkunasiivun sijasta kaksi leivän päälle tai juonut puoli lasia enemmän tuoremehua. Ei siis mitään maailmaa räjäyttävää vahinkoa ole niistä sattunut. Perjantaina pelattiin korttia ja join häviöksi pari shottia Omena Koskenkorvaa ja lauantaina pari ylimääräistä puolukkakaurakeksiä, jotka kuuluivat muutenkin ruokavalioon.

Lauantaina oli alunperin tarkoitus lähtä ihan ryyppäämään, mutta ei sitten tehnytkään mieli. Ihan vaan senkin takia, että tiesin tämän jutun alkaneen nyt niin hyvin, että tuntui pilaavansa kaiken sellaisella valinnalla. Joten ilta meni kotona ja kirjoitellessa valmiiksi blogijuttuja.

Iloinen yllättäjä tällä viikolla ruokalistalla oli sardiinileivät uunissa. Oikeesti! Oli aika nannaa, vaikka oon aina ollut jotenkin ennakkoluuloinen kaikkea purkitettua kalaa kohtaan.:D

Sardiinileivät (kaksi annosta)

4 kokonaista ruisleipää

1 purkki tomaattiasardiinia

½ sipuli

1 tuore tomaatti

4 juustosiivua

Laita uuni 150 asteeseen, Lado ruisleivän puolikkaat uunipellille leivinpaperin päälle. Asettele sardiinipalaset leiville ja lusikoi tomaattikastiketta myös mukaan. Leikkää sipulista ja tomaatista renkaita ja asettele leipien päälle. Päälimmäiseksi juustoa ja toinen puolikas leivästä. Laita uuniin viideksi minuutiksi.

Oon laittanu nyt mun vanhoja normaaleja t-paitoja uusiokäyttöön ja tehny niistä treenipaitoja. Oon leikkannu hihat pois, lisänny kaula-aukon kokoa ja leikannut sivut auki. Näppäriä ja saavat nyt vihdoin käyttöä itselleen. Huomenna on treenivapaa päivä ja voi kyllä tulla tarpeeseen. Tältä viikolta jäi pari treeniä tekemättä äkillisten aikataulu muutosten takia, mutta ei hätiä mitiä. Hyvällä alulla silti ollaan!

- Epsa

Liikunnan iloja!

Tällä viikolla ollaan päästy vihdoin liikunnan makuun ja aloitettiin veljen kanssa uusi ruokavalio. Tosiaan, minun ja elukoiden lisäksi saman katon alla asuu pari vuotta nuorempi pikkuveljeni. On ihan mahtavaa, kun asuu sellaisen henkilön kanssa, joka on opetettu samallalailla ruokiin kuin minutkin. Meidän perheessä on aina syöty vihanneksia ja muutenkin terveellistä kotiruokaa. Joka päivä on pitänyt yhdessä koko perhe istua alas, jutella päivän kuulumiset ja syödä. Nyt tämä on jatkunut meillä.

Ihan kokemuksesta voin kertoa, että on raskasta asua sellaisen henkilön kanssa, joka on nirso, ei tykkää jostain tai muuten vain on liian tarkka ruuan suhteen. Olen asunut parinkin miehen kanssa, jotka eivät esimerkiksi voineet sietää vihanneksia. Kerran tapailin miestä, joka halusi syödä aina ulkona. Onneksi tarjosi sentään joka kerta, mutta ei siinä paljon linjat kurissa pysynyt.:D

Ruokavalioon kuuluu ihan perus kotiruokaa. Ei mitään hienostelua ja ruokaa tarjotaan 5-6 kertaa päivässä. Ruoka ei ehkä ole sitä parhainta "fitnestä", mutta ainakin olen ihan täynnä koko ajan. Hetken jo epäilinkin ruokavaliota: "Voiko olla mahdollista, että tällä tavalla jotain tapahtuu?" Tapahtuuhan sitä. Alku viikosta lähtien 0,5kg poissa.

Voitte kuvitella, että viikonlopun ahmimisen jälkeen paino nousi taas hieman nesteistä. Ei tietenkään alkupainoon, luojan kiitos, mutta hieman kuitenkin. Se on itse asiassa ihan ok paino minulle. Luulen lihasten kehittymisen jälkeen painoni olevankin 65kg paikkeilla.

Eilen alkoi treenaaminen ryhmäliikuntatunnilla. Kunnon alkulämppä sai kyllä hien virtaamaan ja sitten jatkoin 8kg tangolla ja 4kg käsipainoilla. Oli kyllä niin mahtavaa olla pitkästä aikaa mukana! Hyvä musiikki, tsemppi ja mahtava fiilis. Eipä siinä muuta tartteta. Vatsalihasliikkeet teki älyttömän tiukkaa, mutta ainaki tuntuu jossain.

Tänään aamusta salille ja jalkapäivä. Hieman haparointia painojen valitsemisessa ekan kerran takia, mutta kylläpä ne sieltä löyty. Treenin jälkeen ei meinannut päästä kellarissa sijaitsevaan pukuhuoneeseen ja työpäivä oli aikasen tuskaa, kun hyllyjä olisi pitänyt täyttää. Ei meinannut päästä lattianrajasta enää ylös.:D Selän kanssa oli ennen joulua ongelmia ja ihan vähän on merkkejä taas siihen. En tajua mitä muka revin salilla ja ryhmiksillä väärin, ko se ei meinaa kestää.

Nyt oon huomannu, että mun elämä on aikasen yksitoikkoista. Siihen sisältyy pelkästään töitä, treeniä ja ruuan tekemistä. On muuten tosi, että ruuan tekemiseen menee älyttömästi aikaa, mutta onhan se sen arvoista. Toisaalta, en ole hirveästi kavereita täältä löytänytkään, joten mitä muuta tekemistä mulla edes olisi.xD

Yritin kerrankin skarpata ja laittaa kuvia, mutta osa niistä on todella sumeita. Tiputin puhelimeni eilen lumihankeen ja kameranlinssin sisään pääsi kosteutta, joten se on vähän huurussa koko ajan. Toivottavasti se kuivaa pian!

-Epsa

Puhdistuskuurin tulokset

Puhdistus kuuri loppui perjantaina. Lähtöpainohan oli 67,2 ja siitä pääsimmekin lukemaan 63,4. Uskomatonta! Viikossa turvotusta lähti pois siis 3,8kg. Tämä puhdistuskuuri on niin sitä jotain, minkä puolesta puhun. Ei ole oikoteitä laihduttamiseen, mutta tämä antaa äärettömän hyvän alun siihen. Turvotusten poistuttua voi alkaa laatimaan kevyttä jatkoruokavaliota ja alkaa liikkumaan. Sillä tavoin tulokset varmasti saa pidettyäkin.

Kuinka minä sitten pärjäsin viikon ajan? Alku oli osaltani täysi floppi, sillä itsehillintää ei löytynyt vastustamaan jäljellä olevaa joulusuklaata ja uuden vuoden jäljiltä olevaa sipsipussia. Hyi minua! Ei ollut niiden päivien aikana ylpeä olo itsestä.

Ensimmäisenä päivänä söin pelkkiä hedelmiä. Ruokavalioon kuului vesimelonia, viinirypäleitä, klementiinejä ja omenaa niin paljon kuin jaksoi syödä.

Toisena päivänä oli pelkkien vihannesten vuoro. Tässä suorastaa herkullisen nakkikeiton resepti, jonka valmistin tälle päivälle. Perheessä on muitakin, joten tämä ruoka on suunniteltu kaikille, itse jätin vain nakit syömättä.

Juustoinen nakkikeitto

1,5l vettä
2 Knorr lihaliemikuutiota
2rkl paprikajauhetta
10 mustapippuria
70g tomaattipyre
200g palsternakka
200g porkkana
100g juuriselleri
200g parsakaalia
100g sipulia
300g nakkia
100g koskenlaskijaa
persiljaa ruukku

Keitä kasvikset vedessä ja mausteissa. Parsakaalin lisäsin hieman muita myöhemmin, ettei se mene ihan muussiksi. Lisää tomaattipyre ja nakit. Kun nakit alkaa olemaan kypsiä, lisää koskenlaskija ja ruukullinen persiljaa. Keitosta tuli älyttömän hyvän makuinen ja silti ruokaisa vaikkei perunaa ollut ollenkaan.

Kolmantena päivänä söin aamupalaksi ison perunan, jonka maustoin grillimausteella. Kyllähän se tökki, oli kuivaa ja vaikea saada heti aamusta alas, mutta piti nälän älyttömän kauan pois. Lounaaksi keitettyä parsakaalia ja papuja, välipalaksi kolme omenaa, jotka valmistin uunissa ja illalla erilaisia maustettuja vihanneksia uunissa (sipuli, paprika, porkkana, kesäkurpitsa). Viinirypäleitä himoihin pitkin iltaa.

Neljäntenä päivänä oli banaani ja maito päivä. Kuulostaa kamalalta, mutta se menee yllättävän hyvin. Lounaaksi söin Savuporojuustokeittoa, jossa oli pääsääntöisesti soseutettuja kasviksia (3 porkkanaa, kolme pientä perunaa, kaksi vartta selleriä, kaksi kanafondia) ja sen lisäksi 200g Koskenlaskijan porosulatejuustoa. Töissä oli tarjolla kuivakakkua.. Maistoin siitä noin peukalon kokoisen pienen palan. Ei tullut paha mieli, sain pidettyä palan niin pienenä maistiaispalana, etten usko sen haittaavan.:) Pari banaania söin sellaisenaan, koska teki mieli pureskella ja loput vedin blenderissä maitojen kanssa. Tein siis maito/banaani pirtelöitä ja nautin niitä läpi päivän. Hyvää! Vasta sängyssä tuli nälkä, kun olin menossa nukkumaan. Onneksi sieltä ei jaksa enää nousta syömään.

Viidentenä päivänä kamalin päivä. Riisiä ja kuusi tomaattia. Vettä tuli onneksi juotua niin paljon,että se piti nälän poissa.

Kaksi viimeistä päivää oli riisi ja vihannes päiviä. Ne meni aivan hyvin. Söin riisin töissä, koska sielä tarvitsee energiaa.

Eilen oli siis Cheekin keikka ja matkustin ystäväni luokse Turkuun. Tuli kyllä laitettua mitä sattuu suuhun ja juotua todella paljon alkoholia. Toisaalta lauantai iltana baarissa sain yli 10 000 askelta täyteen kolmessa tunnissa ja kaikki liikunta tavoitteet täytettyä tanssimalla koko illan.:D Ihan hyvällä omallatunnolla istui sitten päivän junassa. Huomenna alkaakin uusi saliohjelma!

-Epsa

Kehon puhdistuskuuri viikossa

Tavoitteet. Mihin mä haluan pyrkiä, täytyykö sinne päästä nopeasti vai otetaanko realistisemmat pitkän aikavälin tavoitteet? Mihin tavoitteet liittyy? Haluanko laihtua, voida hyvin vai pumpata hulluna rautaa?

Ensimmäisen tavoitteen laitan tämän kuun loppuun. Olen menossa "intti tutuksi naisille" viikonloppu leirille. Siihen on kuukausi aikaa. Tavoitteeni on saada kohennettua siihen mennesaä peruskuntoa. Ei hullumpi tavoite vaikka aikaa onkin vähän.

Mistä mä olen aloittanut? Lähtö paino on 67,2. Se ei ole paljon. Eikä tavoitteni olekkaan suuremmin saada painosta pois vaan kiinteytyä pitempi aikaisempaa tavoitetta varten, joka paljastuu sitten, ku edellinen on taputeltu kunnolla loppuun.

Tällä viikolla olen aloittanut simppelisti puhdistuskuurilla, jota olen kokeillut aijemminkin ja jonka olen todella hyväksi todennut. Kuurin ei ole todellakaan tarkoitus näännyttää vaan yleisesti joka päivä on saanut syödä niin paljon kuin jaksaa. Mainitsin aijemin paheekseni herkut. Sen sijaan, että olisin heittänyt jokaisen herkun talostamme menemään, päätin syödä ne. Kyllä. Kun kuuri alkoi söin kuurin mukaisesti, mutta vedin myös vääriä asioita. Hienoa! Melkein olen ylpeä itsestäni.. Not!

Siitä olen ylpeä, että myönnän sen. Minähän olisin voinut ihan hyvin satuilla kuinka helppoa tämä on. Ei, sen sijaan kerron, että epäonnistuin heti ja otan opikseni. Nyt ei ole talossa herkkuja jotka houkuttaa. Tällä viikolla olen urheillut lähinnä pikkuhien pintaan saavilla lenkeillä. Ensi viikolla alkaa suunnittelemani saliohjelma ja odotan ihan innolla, että "Hyvänolon treenit" alkaa taas pyörimään.

Tässä vielä ohjeet kuinka puhdistetaan keho viikossa:

Juo joka päivä 10 lasia vettä!

1.päivä
Kaikki hedelmät, paitsi banaani. Ensimmäiseen päivääsi sisältyy vain valitsemasi hedelmät. Suosittelen syömään paljon vesimelonia ja cantalupe melonia.

Valmistat elimistösi tulevaan prosessiin. Ainoa ravinnon lähteesi ovat tuoreet hedelmät. Luonnon täydelliset vitamiinipommit. Ne sisältävät kaiken mitä voit toivoa aloittaaksesi tasapainoisen elämän.

2.päivä
Kaikki kasvikset. Saat syödä vatsasi täyteen kaikilla valitsemillasi kypsennetyillä ja kypsentämättömillä kasviksilla ja vihanneksilla. Määrällä tai tyypilllä ei ole rajoituksia. Vältä öljyä ja kookosta kypsentäessäsi kasviksia. Syö iso keitetty peruna aamiaiseksi.

Saat aamulla energiaa ja tasapainoa keitetyn perunan muodossa. Myös loppupäivä koostuu vihanneksista, jotka ovat käytännössä kalorittomia ja antavat välttämättömiä ravintoaineita ja kuitua.

3.päivä
Sekoitus vihanneksia ja hedelmiä valintasi mukaan. Mikä tahansa määrä ja laatu käy. Ei banaania vielä ja ei perunaa tänään.

Eliminoidaan peruna, koska saat hiilihydraattisi hedelmistä tänään. Elimistösi on nyt valmiustilassa polttamaan ylimääräisiä kiloja. Sinulla tulee olemaan "himoja", jotka alkavat vähentyä neljäntenä päivänä.

4.päivä
Banaania ja maitoa. Tänään syöt 8 banaania ja juot 3 lasia maitoa. Voit myös syödä kulhollisen vihanneskeittoa.

Voit olla yllättynyt, et välttämättä jaksa syödä kaikkia sallittuja banaaneja. Ne ovat täynnä kaliumia ja natriumia, joita olet kadottanut viimeisenä kolmena päivänä. Huomaat eron makeannälässä ja yllätyt kuinka helposti tämä päivä menee.

5.päivä
Tänään on juhlapäivä! Syöt 1 kulhollisen riisiä. Sinun pitää syödä myös 6 kokonaista tomaattia ja juoda 12 lasia vettä puhdistaaksesi kehosi ylimääräisestä virtsahaposta.

Riisi on hiilihydraatin lähde ja tomaatit auttavat ruuansulatusta sekä toimivat kuidun lähteenä. Vesi huuhtelee elimistösi. Virtsan pitäisi olla väritöntä tänään. Jos et jaksa syödä kokonaista kulhoa riisiä, voit syödä vähemmän, mutta sinun täytyy syödä 6 tomaattia tänään.

6.päivä
Tänään on toinen kasviksia päivä. Sinun täytyy syödä 1 kuppi riisiä ja vapaavalintaisia kasviksia. Voit kypsentää tai syödä kasvikset raakana. Vihannesten määrää ei ole rajoitettu.

Samankaltainen päivän viisi kanssa. Vitamiinit ja kuidut kasviksista ja hiilihydraatit riisistä. Nyt kehosi on todellisessa painonpudotus vaiheessa. Sinun pitäisi huomata kehossasi ero ensimmäiseen päivään verrattuna.

7.päivä
Tänään ravintoosi sisältyy 1 kuppi riisiä, hedelmämehua ja kasviksia valintasi mukaan. Huomenna olet 5-8kg kevyempi kuin ensimmäisenä päivänä. Jos haluat jatkaa painonpudotusta, voit uusia dieetin niin monesti kuin haluat, mutta on suositeltavaa pitää dieettien välissä 3 lepopäivää. Elimistösi on nyt hallinnassa ja kiittää sinua puhdistavasta ja tasapainottavasta viikosta minkä teit. On hyvää toistaa dieetti silloin tällöin puhdistaakseen ja tasapainottaakseen elimistöään ja poistaakseen epäpuhtauksia mitkä kerääntyvät elimistöön.

Voit juhlia shamppanjalla. Voit myös juoda valkoviiniä shamppanjan sijaan.

Palataan sunnuntaina asiaan ja voin silloin kertoa mitä söin puhdistuksen aikana, miltä se tuntui ja kuinka onnistuin.:) Perjantaina suuntaan Turkuun ja menemme Cheekin jäähallikeikalle launtaina. Hyvää loppiaista kaikille! Toivottavasti vietätte vapaapäivää tänään.;)

-Epsa
PS. Tarkoituksena oli ottaa kehosta ennen ja jälkeen kuvat, mutta järkkäri on temppuillut ja ollut toimimattomana useamman päivän...

Maasta se suurikin ponnistaa

Uuden vuoden alussa ihmiset tekee lupauksia. Hienoimmat ideat varmasti lähtee liikkeelle sinä yönä pienissä huuruissa, kun odotetaan kellon olevan yli kaksitoista. Minun lupaukseni lähti liikkeelle viikkoja ennen uutta vuotta.

Alkoi armoton itsensä preppaaminen. "Muuta tapojasi, muuta elämääsi, tee sitä mikä tuntuu hyvälle, ole tyytyväinen itseesi!" 

Aloitin viime vuonna maaliskuussa ekaa kertaa liikuntaharrastuksen. Silloin ostin itselleni "ystävän", joka treenasi, opetti ja kuunteli. Siihen aikoihin olin aika hajalla ja hakoteillä elämässä. Olin selviämässä huonosta ihmissuhteesta ja olin kadottanut itseni. Henkinen lyttääminen oli jättänyt niin isot jäljet, että niiden kipujen takia oli vaikea nousta aamulla.

Personal trainerin palkkaaminen auttoi minut pystyyn ja löysin keinon millä saan ajatukset muualle. Vähitellen aloin löytämään itseäni ja kolmen kuukauden sopimuksen loputtua jatkoin itsekseni. Paheenani sattuu olemaan herkut, joten vaikka urheilen, ei tuloksia näy toivottuun tapaan.

Mitä minun täytyy siis tehdä? Täytyy suunnitella treenit ja syöminen. Yksin. Blogin perustin, jotta saisin motivaationi pysymään ja samalla saisin seurattua kehitystäni punnitusten ja mittauksien avulla. Täytyy suunnata kaupoille ja ostaa henkilövaaka. Pian pitäisi kotiutua aktiivisuusrannekke ja uuden kännykän ostin, jotta saan rannekkeen liitettyä puhelimeeni.

Toinen blogini kantaa nimeä: "Maasta se pienikin ponnistaa" ja sen idea on alusta asti kertoa eläinteni elämästä. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja tähän päiväänkin asti löytyy laatikosta esim. päiväkirjoja joita on täytetty viimeksi lähi päivinä. Olen kaivannut tälläistä blogia kauan ja haluan nyt uskaltaa aloittaa jotain uutta ja avata miten aijon onnistua paremman minäni tavoittelussa.

Toivottavasti vietit mahtavan uuden vuoden ja olet valmis seuraavaan!
Palataan asiaan keskiviikkona.:)

-Epsa